Psykologien
Työhuone

Elämäntavat ja mielenterveys

keskiviikko 18th kesäkuu, 2025

Terapiaan tullaan usein kysymysten kanssa, jotka liittyvät omaan mieleen: Miksi minä ajattelen tai reagoin näin? Miten voisin päästä tästä tunteesta eteenpäin?


Monesti käy kuitenkin ilmi, että psyykkinen hyvinvointi ei ole pelkästään “mielen sisäinen” asia, vaan siihen vaikuttavat myös hyvin konkreettiset tekijät: uni, ravinto, liike, kuormitus ja palautuminen.

Näillä perusasioilla on usein suurempi vaikutus kuin osaamme arvata!

 

Kehon ja mielen yhteistyö: miksi elämäntavoilla on väliä?

Psyykkinen hyvinvointi ei tapahdu irrallaan kehosta. Esimerkiksi:

  • Univaje kuormittaa hermostoa ja heikentää tunnesäätelyä 
  • Epäsäännöllinen syöminen voi aiheuttaa verensokerin heilahteluita, jotka vaikuttavat mielialaan 
  • Liikkumattomuus voi estää kehoa purkamasta jännitystä 
  • Jatkuva ylikuormitus pitää hermoston “hälytystilassa” 

Kun keho ei saa tarpeellista lepoa, rytmiä tai ravintoa, mieli joutuu tekemään jatkuvasti ylimääräistä työtä selviytyäkseen. Toisaalta, esimerkiksi mielialahaasteet saattavat tehdä juurikin näistä perusasioista huolehtimisen vaikeaksi. Siksi onkin tärkeää miettiä, kuinka olisi mahdollista saavuttaa arjessa pieniä muutoksia, jotka tukevat omaa kokonaishyvinvointia.

 

Elämäntavat ja psykoterapia

Joskus käy niin, että terapiassa puhutaan asioista viikko toisensa jälkeen, mutta olo ei muutu. Se voi johtua siitä, että perustarpeet jäävät täyttymättä. Ei siksi, että asiakas ei yrittäisi, vaan siksi, että arjen rakenteet ovat jollain tavalla kuormittuneet tai kadoksissa.

Terapia ei ole vain pohdintaa tai “mielen siivoamista”. Se on myös mahdollisuus rakentaa arkea, jossa toipumiselle on tilaa. Psykoterapeuttisen tuen ohelle voi olla hyödyllistä pohtia muiden ammattilaisten tukea: esimerkiksi ravitsemusterapia tai liikuntavalmentaja voi auttaa tekemään muutoksia arkeen. On tärkeää myös muistaa, että erilaisten oireiden, kuten uupumuksen ja masennuksen taustalla voi vaikuttaa myös aivan fysiologisia tekijöitä. Näiden poissulkemiseksi lääkärin arvio on tarpeellinen, ja se tehdäänkin aina esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaan hakeuduttaessa.

 

Reflektion rinnalle rakenteita

Pelkkä itsereflektio ei aina riitä. Joskus suurin apu tulee siitä, että saa tukea aamuihin, ruokailuun, rytmiin tai siihen, miten tunnistaa oman jaksamisensa rajat.

Pienilläkin muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus. Kyse ei ole täydellisistä elämäntavoista, vaan lempeästä suunnasta kohti tasapainoa. Muutoksen tekeminen voi tuntua pelottavalta tai liian isolta prosessilta, johon omat voimat ei riitä. Psykoterapian lisäksi myös konkreettinen tuki arjen tilanteisiin voi olla hyödyllistä. Tukea voi saada esimerkiksi läheisiltä tai vaikkapa erilaisista sosiaalipalveluista (tukihenkilö, sosiaalinen kuntoutus, erilaiset työpajat). 

 

Kuvitteellinen esimerkki: “Mikko”

Mikko, 39, työskentelee terveydenhuollon alalla kolmivuorotyössä. Hän tulee psykoterapiaan, koska kokee olevansa jatkuvasti ärtynyt ja etäinen läheisilleen. Pienet lapset vievät voimia, ja parisuhteessa on kitkaa. Mikko sanoo haluavansa “selvittää päänsä” ja ymmärtää paremmin omaa reaktiivisuuttaan.

Terapiassa käydään läpi menneitä ihmissuhteita ja lapsuuden perhekuvioita, mutta keskustelut tuntuvat kiertävän kehää. Mikko sanoo ymmärtävänsä järjellä monia asioita, mutta silti hermostuu nopeasti ja vetäytyy omaan kuoreensa.

Kun arkea tarkastellaan tarkemmin, huomataan että Mikko syö epäsäännöllisesti, unta tulee katkonaisesti vuorojen vuoksi, eikä liikunnalle löydy tilaa. Päivien välissä ei ole palautumista. Mikko tunnistaa, että hän on ollut “valmiustilassa” jo pitkään.

Terapian edetessä Mikko alkaa tehdä pieniä kokeiluja: hän pidentää iltarutiiniaan niin, että ehtii hetken hengähtää ennen nukkumaanmenoa. Hän ottaa käyttöön taukohälytyksen työpäivän keskelle ja syö välipalan ennen iltavuoroa. Aamuvuoron jälkeen hän käy lyhyellä kävelyllä ennen kotiin menoa, auttaakseen kehoa siirtymään “pois töistä”. Hän sopii paremmin puolison kanssa etukäteen, miten vastuu lastenhoidosta ja kodista jakautuu eri päivinä riippuen molempien työvuoroista.

Näiden arjen muutosten myötä myös tunne-elämä alkaa rauhoittua. Terapiassa päästään kiinni syvempiin tunteisiin ja Mikko huomaa suhtautuvansa lempeämmin sekä itseensä että läheisiinsä.

 

Lempeä muistutus

Elämäntavat eivät ole vain lisäosa terapiaan. Ne voivat olla juuri se pohja, jolle muutos rakentuu. Toisinaan tärkein askel ei ole kysymys “miksi minä olen tällainen?” vaan “olenko tänään syönyt, levännyt, hengittänyt syvään?” Arjen rakenteiden ja parempien elämäntapojen pohjalta on mahdollisuus lähteä myös syväluotaavampaan työskentelyyn psykoterapiassa.

Posted by