Psykologien
Työhuone
perjantai 15th elokuu, 2025
Tässä blogisarjassa olemme tutkineet, miksi psykoterapiaprosessissa ei ole kyse pelkästään puhumisesta. Olemme oppineet, miten keho muistaa, miten hermosto vaikuttaa siihen, miten käsittelemme asioita, ja miten elämäntavat voivat tukea mielen hyvinvointia. Nyt on aika koota palaset yhteen.
Moni ajattelee muutoksen syntyvän siitä, että “ymmärtää itseään paremmin”. Tämä on toki totta, sillä jostakin asiasta tietoiseksi tuleminen ja sen ymmärtäminen on usein muutoksen perusta. Todellinen, pysyvä muutos tapahtuu kuitenkin usein vasta sitten, kun kolme tasoa kulkevat rinnakkain:
Jos jokin näistä jää huomioimatta, eteneminen psykoterapiassa voi tuntua hitaalta tai turhauttavalta.
Kokonaisvaltainen työskentely ei tarkoita, että pitäisi kerralla muuttaa kaikki mahdollinen ja aloittaa täysin uusi elämäntapa. Usein muutos alkaa pienistä havainnoista ja kokeiluista:
– Huomaat, että olet jännittynyt ja hengitys on pinnallista → Keskityt syvään sisäänhengitykseen ja teet pari pidennettyä uloshengitystä.
– Ymmärrät, että iltapäivän ärtymys liittyy siihen, ettet ole syönyt kunnon lounasta → pidät tauon ja syöt ennen kuin teet mitään muuta.
– Tunnet olevasi kuormittunut, mutta ennen kuin uppoudut somen selaamiseen, lähdet pienelle kävelylle.
Nämä pienet teot ovat kuin siemeniä, jotka ajan myötä kasvavat isommiksi muutoksiksi. Liian isot muutokset tai liian monta muutosta samaan aikaan voivat johtaa uupumiseen tai mustavalkoiseen ajatteluun. Ei siis kannata samaan aikaan aloittaa rajoittavaa dieettiä, sitoutua kuntosaliharjoitteluun joka päivä ja yrittää radikaalisti kääntää vuorokausirytmiä.
Terapiassa voidaan tehdä paljon: tutkia kehon reaktioita, opetella uusia säätelykeinoja, sanoittaa kokemuksia ja pohtia arkea tukevia rakenteita. Yhtä tärkeää, tai ehkä jopa tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tapahtuu terapiatunnin ulkopuolella. Jokainen hetki, jolloin huomaat toimivasi uudella tavalla (hengität syvempään, pyydät apua, pidät huolta perustarpeistasi…) on askel kohti vahvempaa itseä.
Olipa muutosmatkasi missä vaiheessa tahansa, yksi asia pysyy samana: tarvitsemme toisia ihmisiä. Turvallinen yhteys toiseen, olipa se terapeutti, läheinen, ystävä tai lemmikki, voi auttaa palaamaan yhteyden tilaan, silloinkin kun elämässä sattuu ja tapahtuu.
Kokonaisvaltainen psykoterapia ei siis ole pelkkää puhumista, eikä se ole pelkkää kehollista työskentelyä tai elämäntapojen korjaamista. Se on näiden yhdistelmä, ja muutos rakentuu juuri sinun tarpeidesi, voimavarojesi ja tavoitteidesi ympärille.
Sarjan päättyessä voit kysyä itseltäsi:
Mitä pieniä, lempeitä tekoja voisin tehdä jo tänään, jotta voisin olla hieman lähempänä sitä elämää, jota toivon?
Pysythän myös kuulolla, sillä syksyllä täällä blogissa keskitymme seuraavaksi sosiaaliseen jännittämiseen ja sen lievittämiseen.
Posted by